Tänne on tullu lunta! Kävin sitä oikein metsässä ihailemassa, samalta se maistuu kun viime talvenakin. Nam.
Mun korvanlehdet ei vaan ole oikein vieläkään parantunu. Aina ne rupiset irtoo ja alkaa vuotamaan verta kun touhotan pihalla. Tosta ylemmästä kuvasta kun klikkaa niin näkee kuulemma isompana ja huamaa mun kovis-veriläikän kaulalla. Siihen lentää aina verta kun mä viuhdon mennä hurjaa kyytiä. Mammaa kuulemma hävettää, kun mä hösään pää veressä. Höh, musta se kasvattaa vaan tätä mun rispektiä täällä kulmilla! Tossa toisessa kuvassa mä koitan katseen voimalla karkottaa kahta jumalattoman isoa mastiffia pois mun mettäpoluilta. Se onnistu, tottakai, mähän kuitenkin oon aika pelottava. (Mamma väitti että ne karkottui kyllä ihan muista syistä, en usko. Höpisi jostain tottelevaisista koirista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti